Tänään käytiin kentällä pitkästä aikaa kattelemassa agiesteitä. Jossen nyt aivan väärin muista niin olen blogannut jokaisista agiliitelyistä joten taisi olla siis meidän kahdeksas agikerta ikinä.
Oli mahtavaa huomata että talven luimiminen ja hissuttelu oli mennyttä ja ulkokentällä virtaa ja vauhtia riitti. Kuten epäilinkin niin jännittyneisyys talvella johtui pienestä hallista ja liukkaasta alustasta ja nyt on taas paljon positiivisempi fiilis agilityn suhteen kun pääsee reenaamaan kunnon kentällä.
Päivän suurin tavoite oli vaan käydä vähän hassuttelemassa parilla esteellä ja saada agivire niin ohjaajalle kuin koirallekkin. Esteinä oli kaksi aitaa ja putki, eka tehtiin esteitä yksitellen pari toistoa jonka jälkeen suorana aita-putki-aita ja lopuksi vielä aita-mutkaputki-aita. Ei mitään ohjauskuvioita tai mitään muuta häslinkiä, palkkana lähinnä kauas lentävä narupallo. Vire tosiaan löytyi ja hauskaa oli, reenit lopettiin hauskimpaan hetkeen jotta jäis mahdollisimman kiva fiilis Vinhalle.
Nyt on taas se tylsempi hetki, pitäis hakata päätä seinään ja miettiä, että mitä nyt. Talven aikana oon onneks kokoillut "pari" ratapiirrustusta kirjanmerkkeihin ja sieltä voi tarvittaessa kieputuksia poimia treeneihin. Aluksi varmasti kyllä riittää, että muistutellaan ihan noita esteitä yksitellen mieleen ja tehdään rauhassa näitä parin esteen sarjoja.. Mehän siis tosiaan reenaillaan taas vaihteeksi iteksemme ja oikeastaan ilman tavoitteita, jotkut möllikisat vois olla ensimmäinen tavoite joskus loppukesästä tms.